Kaupassa törmään usein kaltaisiini perheenäiteihin ja yhdessä sitten tuskailemme, että mitä ihmettä sitä laittaisi tänään ruuaksi perheelle. No, olemmehan me koko maailman mittakaavassa todella etuoikeutettuja, kun voimme täpötäysien hyllyjen välissä pähkäillä, mitä tänään syötäisiin.
Parikymmentä vuotta sitten joukko koskelaisia perheitä halusi hankkia perheelleen luomuruokaa tavallisen kaupan kolme-pussia kympillä – makaroonin sijasta. Olin mukana perustamassa ruokapiiriä, joka hankkii ruokaa suoraan tuottajilta tai luomutukuista. Kaupoista ei saanut siihen aikaan mitään luomuun vivahtavaakaan. Matkan varrella olemme maistelleet monenlaisia herkkuja carobtikkareista luomuananaksiin. Eräänä viikonloppuna tukusta tuli luomulakua. Maanantaina havahduin , että perheeni oli viikonlopun aikana syönyt lähes 20 m lakritsia. Laatikko oli ollut keittiön työpöydällä kaikkien naposteltavissa ja jokainen nappasi ohimennessään pienen palan.
Nyt kaupoista saa monenlaista luomuruokaa: kaurahiutaleista juustoon eikä luomutukusta tilaaminen ole samanlailla välttämättömyys. Joulua on kuitenkin turha odotella ilman tukun luomupähkinöitä, tuoreita manteleita tai kuivahedelmiä.
Kohta saadaan viimeinen tämän kesän luomutomaattilähetys. Sitten alkaakin usean kuukauden tomaattiselibaatti. Espanjalainen tehotomaatti ei näet maistu miltään kunnon keuruulaiseen luomutomaattiin verrattuna. Muutaman kerran talven aikana kiusaus käy kuitenkin liian suureksi ja on pakko ostaa rasiallinen mansikan hintaisia kotimaisia kasvihuonetomaatteja ja samalla odotella uutta kesää tomaatteineen.
