Miro Isotalo kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (Jämsän Seutu perjantaina 18. heinäkuuta), miten eri puolilla Jämsää on levitelty sinimustan liikkeen tarroja. Niitä on liimattu lukion pihaan ja yksityisen perheen postilaatikkoon. Kommenteissa vastakkainasettelulle etsittiin syytä Jämsään tulleista ukrainalaisista ja nopeasti kansainvälistyneestä kaupungista.

On totta, että Jämsä on muuttunut, vaikka kaupungin menestys onkin aina perustunut kansainvälisyyteen. Emme me itse ole tuottamaamme paperia käyttäneet eikä niitä lentokoneita rakenneta vain Suomen tarpeisiin. Kansainvälisyys on kaksisuuntaista. Jämsässä asuu yli 20 maasta ja kaikista maanosista tänne muuttaneita. He ovat tulleet Jämsään työn tai rakkauden perässä, turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Samalla uudet asukkaat tuovat mukanaan maailman suuria kieliä kuten englantia, ranskaa, venäjää, arabiaa, ukrainaa, saksaa, espanjaa ja monia muita. Heitä tapaa terveydenhuollossa, yrittäjinä ja työntekijöinä monissa eri yrityksissä tai he tekevät etätyötä omaan lähtömaahansa. Työttömyys ja Kela-kortin varaan heittäytyminen ei ole heidänkään tavoitteensa. Työpaikka tuo mielekkyyttä jokaisen elämään.

Kotoutuskoulutuksessa uudet asukkaat opettelevat suomea ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä äänestämisestä jokaisenoikeuksiin. Sinimusta liike haluaa tosin rajata jokaisenoikeudet vain suomalaisille, mikä tarkoittaisi, että kansalaisuutta odottava ulkomaan kansalainen ei saisi kerätä mustikoita tai sieniä elantonsa turvaksi. Mikään koulutus ei kuitenkaan riitä, jos tavalliset jämsäläiset eivät osallistu kotoutukseen. Onneksi suuri osa jämsäläisiä on ottanut uudet asukkaat mukaan arkeensa.

Kaikki eivät toivota muualta tulleita tervetulleiksi. Kun vastaanottokeskuksen nuoret palasivat harrastuksistaan Auvilaan, niin ohiajavasta autosta tehtiin ampumista matkivia merkkejä. Nyt paluulippua tarjottiin myös Suomessa syntyneiden lasten perheelle, jossa toinen puolisoista on ulkomaan kansalainen. Huoltajilta kuuluu tietoja, miten natsitervehdykset ovat yhtenäiskouluissa arkipäivää. Onko tämä se suunta, johon jämsäläiset yksissä tuumin haluavat kotikuntansa kehittyvän? Vai haluammeko elää sovussa ja kehittää Jämsää monenlaisten ihmisten kanssa?

Toivomme, että jämsäläiset miettivät rauhassa kahden eri aatteen eroa ja kumpaa he kannattavat. Isänmaallisuus lähtee rakkaudesta omaa maata, sen ihmisiä, kieltä, kulttuuria ja luontoa kohtaan. Nationalismin käyttövoima on viha muita kohtaan. Me kannatamme isänmaallisuutta.

Jämsän Vihreät