Eiliseksi suunniteltu blogiteksti vanhusten asumismalleista jäi suunnittelun asteelle, kun kuulin Kauhajoen uutiset. Jäi kirjoittamatta kokonaan. Mutta tuskinpa aihe olisi eilen ketään kiinnostanutkaan.
Miksi, miksi, miksi. Monenlaisia vastauksia on tarjolla, mutta kuinka pian niihin löydetään myös tekoihin asti yltävät vastaukset? Minä tarkastelen asiaa koulun kantilta, vaikka ei vastaukset sieltäkään pelkästään löydy. 1990 – luvulla alettiin määrätietoisesti purkaa kouluterveydenhuoltoa. Yhä harvemmin oppilas pääsi terkkarin luo. Samanaikaisesti opetusryhmien koko kasvoi, jolloin opettajalla oli entistä pienempi mahdollisuus puuttua pahoinvointiin. Jo silloin asiantuntijat kirjoittivat, kuinka kalliiksi nämä ratkaisut voivat joskus tulla. Laman laskua siis maksetaan vielä pitkään. Jokelan ja Kauhajoen uhrien vanhemmat ja muut läheiset koko ikänsä.
Ennen tietoa Kauhajoesta Ajankohtainen Kakkonen oli valinnut aiheekseen: Pienet koululaiset säästöjen uhreina. Siinä STAKESin Matti Rimpelä puhui juuri noista asioista. Aiheesta tulikin karmivan ajankohtainen.
Vanhanen sanoi, että Kauhajoen koulussa oli koulupsykologi, joten ei sekään aina auta. Mutta miten tilanne oli Pyhäjärvellä Matin ollessa vielä koululainen?
