Hyötykasvit hyötykäyttöön

Survon omenatarha Jyväskylässä on perustettu 2000-luvun alussa. Erikoiseksi kaupungin perustaman tarhan tekee, että sieltä saa ottaa omenamaistiaisia. Tänä kesänä on istutettu 200 uutta omenapuuta. Kaikkiaan niitä on 564. Survo on hyvä esimerkki siitä, että viherrakentaminen kohentaa kuntakuvaa niin mielikuvien kuin konkreettisella tasolla. Esimerkiksi Kotka on saanut monia palkintoja puistorakentamisestaan. Kaupungin puistoista onkin tullut matkailukohteita.

Myös Jämsässä voitaisiin istuttaa enemmän hyötykasveja viheralueille. Julkisilla piha-alueille voisi hyvin olla angervopuskien sijaan esimerkiksi karviaispensaita. Aitakasveina voitaisiin käyttää liian vähän hyödynnettyä marja-aroniaa. Kirsikka- ja luumupuut ovat kauniita ja ilmavia puita, jotka sopisivat mainiosti puistoihin. Palvelutaloissa hyötykasvit tarjoavat virkistystä ja virikettä asukkaille. Kasvimaat ja yrttipenkit voidaan tehdä korotetusti, jolloin niitä on helpompi hoitaa.

Kaupunkiviljely on vanha ja yleismaailmallinen ilmiö. Se vain on aina välillä unohtunut. Siihen sopivat niin joutomaat, pihat, talojen katot kuin parvekkeetkin. Yhdessä hoidetut viljelmät tekevät esimerkiksi joutomaista viihtyisämpiä ja ovat järkevästi hoidettuna askel kohti ekologisempaa ruoantuotantoa. Sato ja kustannukset jaetaan viljelijäjoukon kesken.

Niin pyörää kuin perunaakaan ei tarvitse keksiä uudelleen.

Jämsän Vihreät