Kesän 1972 helteistä ei kerrottu otsikon kaltaisella rakenteella. Anglismit hiipivät kieleen ensin sanatasolla, hivuttautuvat pikkuhiljaa rakenteisiin, lopulta sanoja ei muokata. Kaupan hyllyllä ostajaa odottavat cinnamon vanilla sticky pullat.
Muista kielistä tulevat sanalainat ovat osa kielen kehitystä. Latina ja kreikka ovat olleet eurooppalaisten kielten emoaluksia. Suomeen on tullut sanoja myös venäjästä ja ruotsista. Emme räplää mopiilia, koska joku keksi kännykän. Vain kuollut kieli ei muutu.
Minulta on ulkomailla kysytty, onko suomi Suomessa virallinen kieli vai kotikieli. Miellämme, että Luxemburg on ranskankielinen maa. mutta myös saksansukuinen luksemburgi on ollut vuodesta 1984 maan virallinen kieli. Luokkaretkellä Saksaan poikkesimme myös rajan takana ja jouduin poliisiasemalle selvittämään oppilaan kadonnutta passiasiaa. Helpotti, kun tajusin, että myös saksa on Luxemburgissa virallinen hallintokieli. Euroopan kielellinen monimuotoisuus on huikea.
Keskustelu englannin laajentumisesta ja kansalliskieltemme heikentyvästä asemasta on paikallaan. Englanti on nykyajan latina, globaali kommunikoinnin työkalu, jota jokainen tarvitsee. Reissussa ruuan tilaamiseen, lehtien lukemiseen, elokuvien seuraamiseen. Toinen tarvitsee työssään suullista taitoa, toisen on osattava kirjoittaa erinomaista englantia kaikkine vivahteineen.
Meillä on kaksijakoinen suhtautuminen kielitaitoon. Naureskelemme Räikkösen monotoniselle ääntämiselle, teimme armottomia tankerovitsejä Ahti Karjalaisesta. Harva kehuu Stubbin monipuolista kielitaitoa tai yhdenkään poliitikon ilmeikästä suomen tai ruotsin käyttöä.
Suomen muuttaneet ulkomaalaiset harmittelevat, että suomen oppimista hidastaa, kun suomalaiset haluavat puhua englantia heidän kanssaan. Arkisten asioiden somepäivittäminen englanniksi ei anna viestille lisäarvoa, jos suurin osa ystävistä on suomenkielisiä.
Jaakko Hämeen-Anttila ja jämsäläinen lukiolainen ilmaisivat asian lähes samoin sanoin: ei suomalaisten englannintaito ole niin hyvä kuin kuvitellaan. Tai Mikael Jungner kuvittelee. Worüber man nicht sprechen darüber muss man schweigen. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava, tiivisti kielifilosofi Ludwig Wittgenstein. Mitä enemmän eri alojen sanastoa korvataan englanninkielisillä termeillä, sitä enemmän maassamme on ihmisiä, jotka jäävät ulkopuolelle.
Tästä mielenkiintoisesta ja harvinaista kielestä ei välitä kukaan muu kuin me viisi miljoonaa. Pidetään huolta omastamme, annetaan arvo muille kielille. Opiskellaan uusia kieliä eikä eristäydytä Pohjan perille. Euroopassa ei taida moni sanoa suomesta, kuten itävaltalainen opiskelija. Die finnische Sprache ist soooo cooool. Fanitus oli alkanut suomalaisesta metallimusiikista.
