Muistathan lapsena; huulet sinisenä ja hampaat kalisten uimme säästä välittämättä koko pitkän kesän. Nyt samat aikuiset kertovat, että eivät ole uineet viiteen vuoteen tai että uivat vain Välimeren lämmössä. Kaupunkien uimarantojen ylläpitoa on vähennetty ja entiset uimarannat heinittyvät. Ehkä uimahallien 28-asteinen vesi tai kylpylöiden huimat liukumäet ovat vieneet entistä pienemmät lapsimäärät rannoilta.

Viime kesänä päätin tutustua uudestaan lapsuuteni uimarantoihin ja niihin uusiinkin jämsäläisjärviin, joihin en ole koskaan pulahtanut. Vanhan kesän kuukausina kesäkuun ensimmäisestä elokuun viimeiseen pulahdus kolmeenkymmeneen jämsäläisjärveen – siinä minun lomasuunnitelmani.

Alkukesä meni laiskotellen.Juhannukseen mennessä olin uinut vain neljässä järvessä  Kankarisveden tumma vesi lämpenee jo ensimmäisten aurinkoistan päivien myötä pinnasta ja uimapaikkojahan riittää. Tosin aivan Reko-ojan alapuolista rantaa en suosi, koska en ole aivan varma Reko-ojan veden laadusta. Ainakin ojan suu on pahasti rehevöitynyt.  Ei, en sanonut sanaakaan turpeesta, metsänhoitomenetelmistä tai peltojen lannoitteista.

  Heinäkuun alussa  ryhdistäydyin. Kuun alkupäivinä hyppäsin Myllyjärveen ja raikasta oli: 13 astetta. Saarijärveen heittäytyminen sattui samoihin kuin James Koskisen kesäleiri. Kun astelin Saariniemen laiturille,niin metsästä kuului huuto: Saara Peutere-Heikka on täällä!  Hauskaa leirillä oli kuitenkin ollut, kertoivat entiset oppilaat.

   Sovijärvi kuitattiin pysäköimällä Koskenpääntien varteen, vaatteet lennossa pois ja järveen. Ei mitään hauskaa ja nautittavaa. Palvialla säikytettiin remonttimiehet.

  Järvibongarin tärkein  apuväline  on maastokartat.fi – sovellus.  Järvien rannat ovat usein  pöpelikön peitossa tai jonkun mökkirantoja. Vain kerran menin autioon rantaan ilman rannan omistajan lupaa. Anteeksi Jämsän seurakunta, mutta muuten olisi Uuttana jäänyt bongaamatta. Pilven reunalla olivat vesihanat täysillä,  kun juoksin lapsenlapseni kanssa Ainilan keskuksen pihasta uimarantaan. Ihana erämaajärven tunnelma kuittasi ihoa piiskaavan sateen ja pohjoistuulen.

    Järviwikin mukaan Jämsässä on 465 järveä. Suurimmat   Päijänne, Koljonselkä ja Kuorevesi.  Pienin on Lepola, josta ei edes järviwiki tiedä yhtään mitään. Meidän koskelaisten kotijärvi Kankarisvesi on kunnan 8. suurin järvi. Kirkkaan ja jylhän  Päijänteen ja pienen Lepolan väliin mahtuu monenmoisia lätäkköjä. Vai oletko kuullut Paskolammesta tai Ahtaanraosta?  Kuoreveden kuntaliitoksen ansiosta järvemme juoksevat maailman meriin sekä  Kymijoen että  Kokemäenjoen kautta. Iso-Mustinkia ja Vähä-Mustinkia erottaa vain muutama sata metriä ja vedenjakaja. Kiehtovaa.

  Erämaajärvet. Suolammet. Siinä uintikesäni johtotähdet. Talven pakkasilla lämmittää muisto uinnista  aurinkoisessa Ehunlammessa  yhdessä kuikkaparin kanssa.  Lapsuudestani muistan  Jämsänjärven matalikot ja Liesjärven äkkisyvät kirkkaat rannat. Jämsänjärven rannan  jäljitin helposti, mutta Liesjärven paras ranta odottaa ensi kesää.

  Jämsänjoen rantoja päivystävät  hämyiset lepät. Brittiläisen lastenkirjan tunnelmaa häiritsee lapsuuden tietoisuus joen sedimentin moskasta.  Jaatilanjärvessäkään en montaa vetoa vetänyt. Haudoilla sentään kävin samalla reissulla.

   Raulinmyrsky jo ravisteli maisemia, kun sukelsin  Eväjärven Kolhinselkään. Myrsky vain yltyi eikä bodyguard enää päästänyt minua Kuoreveteen. Kesä 2017 – minä odotan sinua.

  

Viime kesän vedet: Ehunlammi, Iso-Mustinki, Jaatilanjärvi,Jumijärvi, Jämsänjoki, Jämsänjärvi, Kankarisvesi, Karppijärvi, Kaustalammi, Kela, Kerte, Kolhinselkä, Kotijärvi,Lahnavesi,  Liesjärvi,Murtojärvi, Mustinganjärvi, Myllyjärvi, Palvia, Pettämä, Pirttijärvi, Päijänne,  Saarijärvi,Salosvesi, Särkijärvi, Sovijärvi, Syväjärvi, Valkeajärvi,Uuttana, Vähä-Mustinki.