Se oli pieni ja sokkeloinen. Ensimmäinen kirjastoni Jämsänkosken keskuskoulun kellarissa. Kirjastonhoitaja oli koulun johtajaopettaja, joka kirjoja palautettaessa peitti kädellään viimeisen sivun ja pyysi kertomaan, miten kirja päättyy.
Jämsänkosken uusi virastotalo valmistui Kenraalintielle. Sopivasti koulumatkani varrelle. Kolmannen kerroksen valoisa kirjasto, musiikkiosasto ja koulutetut kirjastovirkailijat ovat minulle kirjaston mitta.
Hattulan kyläteillä kaarrellut kirjastoauto ja entiseen Hämeenlinnan ortodoksiseen kirkkoon rakennettu kirjasto ovat lisälehtiä kirjastokalenterissani. Lompakossa ovat ehtineet pyöriä myös Tornion, Jyväskylän ja Tampereen kirjastokortit.
Paluumuutin Jämsään Kekkosen hautajaispäivänä 1986. Jämsän silloinen pääkirjasto tuntui toimivalta, vaikka emme muodostaneetkaan lähisuhdetta. Hetkeksi sain oman idyllisen lähikirjaston ja Haaviston vanha kirjasto tarjosi nopeasti uutuuskirjat ja vanhojen lattioiden narinaa. Kirjaston lopetusmyyntiin päädyin lompakossa mansikoitten ostoon tarkoitetut setelit.
Suosittujen lastenkirjojen tuplakappaleitten ostossa oli järkeä, Ilmari Kiannon Punaisen viivan ensipainos on mukava omistaa kuten Samuli Paulaharjun kansatieteellisiä kuvauksiakin. Mutta 22-osainen Grimbergin Kansojen historia olisi voinut jäädä ostamatta. Jämsänkosken kirjaston lopetusmyynnistä ostin myös monenlaista ostohetkellä tarpeellisen tuntuista hyllynlämmikettä.
Kolmeen kerrokseen levittäytynyt väistökirjasto ei tarjoa haahuilun ja löytämisen iloa. Varaankin kirjan usein etukäteen tai nappaan sen viikkolainoista. Ellibs – palvelun ääni- ja ekirjat, monikieliset sanoma- ja aikakauslehdet ja Naxos Music library laajentavat kirjastoelämyksen kauaksi Keskuskoulun kellarista.
Oodissa notkuessa havahduin, että vieressä istuvat nuoret lukivat ruotsin sanakokeisiin. Tuleva Jämsän Oodi olkoon samanlainen ihmisten ja ajatusten kohtauspaikka.
Vuoden 2017 vaalikoneeseen olin kirjoittanut, että tavoitteeni on saada Jämsään puinen kirjastorakennus vanhan Tattikoulun paikalle. Haaveitteni kirjastorakennus edelleen. Jos uusi kirjasto lopulta rakentuu Forumin tiloihin, hautaan hiljaa haaveeni ja toimin kaikin tavoin sen puolesta, että siitä saadaan tähän aikaan paras mahdollinen kirjasto.
