Kesäkuun vaalien myötä Suomen paikkamäärä Euroopan parlamentissa kasvaa yhdellä. Jaossa on yhteensä 15 paikkaa. Koko maa on yksi ja sama vaalipiiri, samaan tapaan kuin presidentin vaalissa.

Toisin kuin presidentin valinta, EU-vaalit eivät tunnu kiinnostavan suomalaisia. Äänestysaktiivisuus on jäänyt Suomessa tällä vuosituhannella aina alle 50 prosentin. Se on häpeällisen alhainen.

Euroopan unioni näyttäytyy meille liian usein käyrinä kurkkuina tai muovikorkkeina, jotka pysyvät kiinni vielä avaamisen jälkeenkin. Vähemmän muistetaan, että esim. EU:n säätämä roaming-asetus mahdollistaa matkapuhelimen käytön samoilla hinnoilla kaikissa EU-maissa. Unioni on kaikkea muuta kuin yksittäisiä direktiivejä.

Tämä vuosikymmen on tuonut kansainvälistä turvattomuutta ja kiihtyvää suurvaltojen kilpailua. Näihin uhkiin voidaan vastata kansallisvaltioita paremmin EU-tasolla.

Samoin ilmastopolitiikka on merkittävä osa EU:n lainsäädäntöä ja parlamentilla on siinä keskeinen rooli. Ilmastotoimien kiristyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta on silti suomalaiselle teollisuudelle enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Vaaleissa otetaan kantaa myös siihen, millainen rooli unionilla nähdään kansainvälisessä politiikassa yleisemminkin. Mielestämme unionin on syytä olla edelleen aktiivinen eikä käpertyä itseensä. Sama pätee myös valittaviin suomalaisiin meppeihin. Kannattaakin varmistaa, mihin ryhmään ehdokas kuuluu parlamentissa. Venäjän tukeman, ilmastotoimia vastustavan ja EU:ta hajoittavan laitaoikeiston nousu ei ole Suomen etu.

Viiden miljoonan asukkaan Suomi on 450 miljoonan EU:ssa vaikutusvallaltaan kokoaan suurempi. Äänemme siis kuuluu. Aina kannattaa äänestää.

Jämsän Vihreät