Olin eilen Vitikkalassa Jämsän parempi tulevaisuus – seminaarissa. En ole aivan varma, pelastuuko Jämsä tuon uuden strategian ansiosta. Mutta koska jokainen kyseenalaistaja leimataan muutosvastarintaiseksi järrikäksi, niin muotoilen asian hieman kauniimmin. Siinä paperissa on potentiaalia.
Illan parhaasta esityksestä vastasi tähtiesiintyjäksi lakeuksilta kutsuttu Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Rasinmäki oli asiallinen, vakuuttava ja samalla rento ilman pienintäkään teennäisyyttä. Jämsää pienemmän kyläpahasen muuttumisessa kasvukeskukseksi on tietysti nielemistä täällä suurten kuusten katveessa. Menestystarina on monien asioiden summa, mutta pohjalaista kökkameininkiä ei sovi aliarvioida. Ehkä Seinäjoenkin menestyksen salaisuus on sama kuin eräs huippupianisti sanoi omasta menestyksestään: 20 % lahjakkuutta ja loppu kovaa työtä.
Illan kakkonen oli Jämsän ammattiopiston Lauriina Purhonen, jonka esitys selkeydessään päihitti monet konkarit. Ammattiopistoon tulevat nuoret ovat vasta 16 – vuotiaita ja tarvitsevat uudelle paikkakunnalle tullessaan paljon tukea ja ohjausta. Mutta sitä en ymmärrä, miksi Lauriina ei voi katsoa Jämsässä meneviä elokuvia sieltä, mistä minäkin: paikallislehdestä tai netistä. Ei kaikkia nakkeja tarvitse enää pilkkoa lautaselle valmiiksi. Usein valitetaan puutteellista tiedotusta, vaikka asia on päinvastoin ja viestit hukkuvat infotulvaan.
Lukiolaiset onneksi muistivat kertoa, että lukiolaiset usein edellyttävät Jämsästä samoja palveluja kuin suuremmistakin kaupungeista. Tämä pointti jää helposti Jämsän palvelutarjontaan tyytymättömiltä aikuisilta huomaamatta. Ei kauppoja voida perustaa kunnallisesti, jos paikkakunnan ostovoima ei niitä elätä. Koska shoppailu ei ole oma lempilajini, niin itse ostan Jämsästä sen, mitä löydän ja tilaan loput netin kautta. Toimivaa ja samalla tulee Jämsänkosken postille asiakaskäyntejä.
Illan grande finale oli mielestäni kuitenkin erään kuulijan esittämä kysymys, mitä kuuluu Jämsän Elävä kaupunkikeskusta – hankkeelle. Ensin syvä hiljaisuus eikä ketään löytynyt vastaamaan. Eikö eturivissä istunut Jämsekin toimitusjohtaja todella tiennyt, mitä hankkeelle oli tapahtunut? Lopulta vastaajaksi uhrautuvan puheesta pienistä askeleista ymmärsi, että pieleen meni. Toivottavasti tämän Jämsä 2020 kohdalla ei tarvitse esittää viiden vuoden päästä samaa kiusallista kysymystä. Vaikka toimintaympäristö muuttuukin nopeasti, niin paperissa on asioita, jotka voidaan toteuttaa hihat käärimällä. Just do it!
Ai niin, minuakin kehuttiin. Ei nyt ihan nimeltä mutta kuitenkin. Anna-Liisa Juurinen korosti, että kyselyyn tuli 23 ”erittäin korkeatasoista” vastausta. Toivottavasti jossain on myös mietitty, miksi kyselyyn ei tullut enempää vastauksia.
Saara
