Kankarisveden tumma pintavesi lämpiää kevään ensimmäisten aurinkoisten päivien myötä nopeasti uimakelpoiseksi. Uinnin jälkeen suihkussa käynti on tosin viime vuosina ollut välttämätöntä. Joki-fanin huolen Kankarisveden laadun heikkenemistä jakavat monet vesistön tilaa seuranneet; ranta-asukkaat, mökkiläiset, kalastajat ja matkailuyrittäjät. Eikä Kankarisvesi ole ainoa keskisuomalainen vesistö, jonka veden humuspitoisuus on noussut hälyttävästi. Myös Saarijärven reitti on sairastunut samaan tautiin ja osa sen järvistä on lähes uimakelvottomia. Karun Kankarisveden alkava rehevöityminen on havaittavissa ainakin Reko-ojan suussa ja Toijalassa useiden aarien suuruisina uistinvitakasvustoina.
Joki-fani osoittaa kahteen suuntaan: turpeeseen ja maatalouteen. EU asettaa vesistöjen onneksi maataloudelle entistäkin tiukempia rajoituksia. Pienet karjatilat ovat luopuneet lehmistään ja uudet isommat jatkavat työtään tiukkojen normien puitteissa. Juuri päättyneen Itämeri – kokouksen yhteydessä Suomi antoi sitoumuksen, että maatalouden ravinnetaseet otetaan sisäiseen kiertoon. Tämä sitoumus hyödyttää aikanaan myös Kankarisvettä ja sen yläpuolista vesistöä.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan vesistöjen tilan huononeminen johtuu maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormituksesta eikä turpeennostosta. Tätä väitettä ei monikaan purematta niele. Jämsänjokilaakson kalatalousalueen syysretkellä viime syksynä todettiin, että sitä tummenpaa vettä mitä ylempänä vesistöllä, siis lähempänä turvetuotantoaluetta, pullo täytetään.
Suomessa käytetään turvetta vuosittain 25 miljoona kuutiometriä, mikä vastaa n. 6 % maan energiatarpeesta. Hiilidioksiidipäästöinä se merkitsee 10 – 12 miljoonaa tonnia ja on suuruusluokaltaan sama kuin liikenteen päästöt. Suomen ohella Irlanti on turpeen suurkäyttäjiä, mutta Irlannin energiayhtiö on päättänyt, että turpeesta luovutaan 15 – 20 vuoden sisällä, koska turpeen ympäristöhaitat ovat yhtä suuret kuin kivihiilin. Irlannin energiayhtiö aikoo korvata turpeen uusiutuvilla energialähteillä. Turve on Kioton ilmastosopimuksen ja EU:n mukaan fossiilinen polttoaine suomalaisen turveteollisuuden viherpesusta huolimatta. Turve uudistuu toki hitaasti, mutta turpeennoston jälkeen soita ei yleensä edes yritetä uudistaa soiksi ja uudistuminen kestäisi joka tapauksessa tuhansia vuosia.
Turvetuotantoalueiden valvonta kuuluu ympäristökeskukselle, joka tarkastaa jokaisen kohteen noin neljän vuoden välein. Tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen. Kuinka laaja ympäristöhaittojen kartoitus tehdään turpeentuotantolupia haettaessa? Tehokas valvonta ja haittojen minimointi on varmasti mahdollista, jos se kuuluisa yhteinen tahtotila vain löytyy.
Kun avaa suunsa puhuakseen turpeen haitoista, on seuraavalla hengenvedolla puhuttava muista energialähteistä ja työllistäjistä. EU – alueella uusiutuviin energialähteisiin saadaan n. 2 miljoonaa uutta työpaikkaa, jos uusiutuvan energian osuus koko energiantuotannosta nostetaan 20 %: iin vuoteen 2050 mennessä. Saksalainen rahoitusyhtiö Allianz arvioi, että 2020 jälkeen uusiutuva energiateollisuus työllistää Saksassa enemmän kuin autoteollisuus. Jokainen uusiutuvalla energialla tuotettu terawattitunti luo 200 – 250 uutta työpaikkaa. Myös Jämsässä on asiaan herätty ja Yritysten taitava Keski-Suomi ja Jämsek järjestävät Hotelli Jämsässä 22.2. 10 tilaisuuden, jossa katsotaan, miten bioenergia voi muuttua bisnekseksi.
Jämsä 2020 – strategiassa Kankarisvesi on mainittu yhtenä seudun virkistystekijöistä. Jämsän kaupungilla on siis vastuu Kankarisvedestä ja sen kunnosta. Useat järven tilasta huolestuneet tahot ovat sitä mieltä, että kissa on vihdoin nostettava pöydälle. Ehdotankin, että Jämsän kaupungin ympäristötoimi kokoaa sen pöydälle mahdollisiman laajan joukon toimijoita. Vapon ja UPM:n edustajaa unohtamatta.
Ympäristöasioissa kaikki ei aina mene huonompaan suuntaan. Jämsänjoen 1960-luvun likaviemärinä muistavat tuskin uskoivat joen nykyistä virkistyskäyttöä koskaan mahdolliseksi.
Vihreä Jämsä ry
Saara Peutere-Heikka
Vekkari 18.2.2010
